Kokeile ja onnistu!

Moro,

Olen kuullut eräästä ongelmasta. Kokeilun puuttumisesta. Voisin jopa puhua kokeilun kulttuurista. Kulttuurista, jota on liian vähän Suomessa. Ei uskalleta kokeilla ideoita konkreettisesti. Ei uskalleta avata suuta ja kertoa ideoita. Sehän on kuitenkin ihan tyhmä ja sitten muut nauravat minulle.  Saan ikuisen leiman otsaani, että toi oli se kuka heitti sen ihan järjettömän huonon idean. Mistä tämä kulttuuri on tullut? Potkitaan se pihalle!

Toinen ongelma on myös liiallisessa suunnittelussa. Suunnitellaan, suunnitellaan ja sitten vielä suunnitellaan. Pidetään miljoonia suunnittelupalavereita, mutta asiaa ei viedä loppuun asti. Joo saadaan aikaan hienot suunnitelmat, mutta ei ole mitään hajua toimiiko suunnitelmat. Jos suunnitelmia ei kokeilla käytännössä, miksi on ylipäänsä suunniteltu? Who knows?

Nostan tänään esille siis sen näkökulman, että kokeile nyt hemmetti niitä sun ideoitas! Et sä muuten tiedä toimiiko ne. Kokeile oikeassa ympäristössä miten ne toimii ja jos ei toimi, niin sä voit saada selville miksi ei toiminut. Jos ideoita ei kokeilla käytännössä, siitä ei saada mitään dataa, miten idea voisi toimia. Kun saadaan tietoa, ideaa voidaan jalostaa vielä pidemmälle ja tehdä siitä vieläkin parempi.  Avainasemassa on oppiminen. Opitaan tilanteesta, mikä toimii ja mikä ei. Elämä on jatkuvaa oppimista. Kaipaisin näitä oppimisen ja kokeilun arjen sankareita. On se idea sitten mikä tahansa, vie se käytäntöön. Konkreettiseen ympäristöön.

Onko kyse siitä, että ei uskalleta kokeilla? Onko tehty niin jumalaton työmäärä töitä, että pelätään sen ajan menneen hukkaan? Vai mikä siinä on? Epäonnistumisen pelko. Miten se aika voisi mennä hukkaan? Ainakin saadaan tietoa toimiko idea. Jos se lamppu pään päällä syttyy, vie se nyt herran jumala loppuun asti! Henkinen fanfaari raikaamaan ja komeasti! Älä turhaan nöyristele, ole ylpeä ideoistasi ja anna palaa! Tadaa! Turha nöyryys pois ja eikun menoks!

Älä turhaan siis pelkää epäonnistumista. Ei siinä ole mitään huonoa. Sen jälkeen vaan leuka ylös ja kokeilemaan uudestaan! Epäonnistuminen on minusta merkki inhimillisyydestä. Ei meistä kukaan ole täydellinen. Siksi meillä on myös pyyhekumi. Jotta epäonnistumiset voidaan korjata tai tehdä toisella kerralla paremmin. Oletko ikinä törmännyt ihmiseen, joka ei koskaan tekisi kirjoitusvirheitä? En minäkään. Joten miksi nyt ottaa stressiä siitä, ettei uskalleta kokeilla? Onnistunut innovaatio voi vaatia monia kokeiluja, joten ensimmäiseen epäonnistumiseen ei todellakaan kannata lannistua. Todellinen sisukkuus testataan siinä, onko sinusta kokeilemaan uudestaan? Vai luovutatko samantien? Onko sinusta siihen? Haastan sinut kokeilemaan! Voit kommentoida omia hienoja tarinoitasi alas kommenttikenttään. Kuulisin niistä todella mielelläni.

Jos saat hyvän idean mieleesi, seuraa sitä ja vie se loppuun asti. Loppuun tietenkin muistutus, tämäkin asia voidaan hoitaa yhdessä. Yhdessä pohditaan miten kokeilu onnistui ja opitaan toisiltamme. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan,

Taneli

Mainokset

8 kommenttia artikkeliin ”Kokeile ja onnistu!

  1. Tätä todellakin tarvitaan. Pikkupomot tukehduttavat alaisten ajatukset, yleensäkin pelätään epäonnistumista. Sano what the fuck ja juokse, kaadu, pyyhi polvet ja juokse taas, kunnes olet maalissa

  2. Kokeilu aloitetaan kun lapsi opettelee kävelemään ja puhumaan, viimeiset kokeilemiset koetaan autokoulussa. Tavoitteena on saada se ajokortti ja ei alussa heti ajeta kuin ministereiden autokuskit, mutta kun tarpeeksi harjoittelee niin taidot paranee ja se tavoite eli ajokortin saaminen takataskuun saavutetaan.

    Jo yliopistoissa opetetaan paljon ettei saa kyseenalaistaa tai miettiä omilla aivoilla. ”Teoria nyt vain on tämä ja hyväksy se!” Ihmetyttää myös kuinka paljon kerrotaan yrittäjyyden riskeistä ja vaaroista.

    Jos kouluissa jo yritetään tappaa luovutta niin miksi kukaan enää työpaikoilla uskaltaisi yrittää jotakin uutta ja villiä. Onneksi start-up kulttuuri on nyt niin suurta, että nuoret haluaa yrittäjiksi ja perustaa isoja yrityksiä, jotka tunnetaan kaikkialla.

    Yrittäjä pitäisi muuttaa muotoon onnistuja!

    1. Moro Tomi,

      Kiitos viestistäsi! Sen verran pitää sanoa, että ainakin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa puhutaan nykyään paljon siitä, että älä usko mitään nielemättä. Kannustetaan omatoimiseen ajatteluun kyseenalaistamiseen. Ehkä se on pikkuhiljaa muuttumassa, mitä todellakin tarvitaan! Siinä olet aivan oikeassa. Muuten työelämässä vastavalmistuneet menevät sillä samalla ajattelutavalla, että älä kyseenalaista, älä kysy miksi. Kyllä se tästä! =) Start-up kulttuuri on yksi hyvä esimerkki siitä, toivottavasti se vielä kasvaa Suomessa!

      Taneli

  3. Millä ihmeen tempulla me saatais säilymään pohjaton lapsenomainen uteliaisuus, yritteliäisyys, oppimisen ilo ja voimallinen kasvupyrkimys? Meissä kaikkissa tuo on synnynnäisenä eteenpäin vievänä voimana. Mihin se katoaa ja missä vaiheessa? Tätä olen funtsinut monet kerrat. Etsinyt selityksiä kasvatustieteistä, vanhemmuuden nykyjamasta, koulujärjestelmästä, osaamishaasteista, epävarmuudensietokyvystä ja tietty työelämän monesti kohtuuttomista vaateista. Palautteen käsittely- ja sietokyky on kehittymättömänä myös seikka, joka rajoittaa rohkeutta. Jatkan syy-seuraus -suhteiden etsimistä ja korjaavien toimenpiteiden keksimistä …

    1. Hei Elina!

      Nyt täytyy sanoa, että pohdintasi osui minuun kuin kuuma veitsi voihin. Olen itse myös pohtinut tuota, että mihin se lapsenmielisyys katoaa, koska kaikissa meissä se on pienenä ollut. Säännöt, kiellot ja prosessit sitä varmasti vähentävät. Uskon kuitenkin, että ei se kokonaan keltään katoa, se vain menee piiloon. Jokaisella se on sisimmässään koko elämän, ihmiset vain unohtavat sen olemassaolon. =) Pienillä leikeillä sitä olisi mahdollista pitää yllä, työelämässäkin. Minäkin jatkan pohdintaa aiheesta, koska se on erittäin mielenkiintoinen! Mukavaa loppuviikkoa sinulle! =)

      Taneli

  4. Halvin ja helpoin tapa testata ideaa on kertoa se muille. Sanoisin kokemuksesta, että useammin se este on omassa päässä kuin niiden vastaanottajien päässä. Ja ei semmoista ideanikkaria olekaan, jonka kaikki ideat olisivat hyviä ja toteuttamiskelpoisia. Usein sanotaan että ei tyhmiä kysymyksiä olekaan. Itse käännän tuon: ”Se on tyhmää jos jättää kysymättä sen tyhmän kysymyksen”. Ideoinnissahan on yleensä kyse kysymysten esittämisestä.

    Tuossa liiallisen suunnittelun tapauksessa on usein myös kyse epävarmuudesta. Yritetään vältää epäonnistumista suunnittelemalla ja vielä vähän lisää suunnittelemalla. Suunnittele vähän, kokeile vähän, epäonnistu vähän.

    1. Moro Pekka!

      Joo harvoin sellaista kaveria löytyy, jonka jokainen idea on kerrassaan loistava! Enemmän se on oman pään sisässä, uskotaan enemmän itseen ja sen jälkeen uskalletaan avata suu. Hyvin sanottu tuo ”Se on tyhmää, jos jättää kysymättä sen tyhmän kysymyksen”. Suunnittelussa yritetään liikaa välttää epäonnistumista, siksi sitä tehdään liikaa. Hyvin olit tuon myös kiteyttänyt!

      Taneli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s